Oikeastaan kaikki alkoi siitä, että olimme ihan eläinhulluja siskojeni kanssa. Keräsimme linnut, myyrät ja sisiliskot,
mitä vain löysimme. Teimme terraatioita ja pyydystimme kaloja ym. MUTTA meillä ei ollut omaa koiraa ja raahasimme kaikki kylän koirat meille. Ruokimme ja hoidimme niitä ja toivoimme, että joku niistä voisi asua meillä. Siihen aikaa oli paljon koiria
irti kylillä ja aina kun ilmestyi uusi koira, toivoimme ettei sillä ollut omaa kotia ja jonka me olisimme voineet pitää. Mutta eipä isä ja äiti suostuneet.. no kissan saimme... mutta EI SE koirakuume hellittänyt. Mummolassa oli samojedi ja vihdoin meillekin saatiin oma koira. Taisi olla joskus -76 ja rodultaan karjalankarhukoira. Kävimme hoitamassa pentuja ahkerasti ja vihdoin saimme oman pennun kotiin. Piki oli ihana koira, mutta jäi auton alle n.2 vuotiaana.
Seuraavaksi meille kotiin hankittiin collie narttu Snowflake kuvassa soopelin värinen. Itse muutin siihen aikoihin omaan kämppään ja ostin ihka oman koiran. Oli vuosi1978 ja sain ensimmäiset omat rahat ja niillä ostettiin koira tottakai! Se oli nimeltään Sherehkan. Olin kovasti ihaillut Tanskandogeja, mutta niitä ei ollut tarjolla, joten päädyin tricolor-väriseen Collieurokseen. Tämä päätyi lopuksi asumaan vanhemmilleni ja eli siellä kunnioitettavaan 13 vuoden ikään, hyvän elämän.
1989 seuraava koirani oli myös Collie uros, mutta tällä kertaa blue merle ja kasvattajana kuinka ollakaan siskoni Elina. Koiran nimi oli Thomdy Dom's Eternal Hope "Toni"
Kun Toni oli lähemmäksi vuoden vanha aloin miettiä sille sitten kaveria ja olin nähnyt näyttelyissä tollereita, joten päätin hankkia sellaisen. Vuoden odottelun jälkeen sain uros pennun nimeltään Ninja firefox, kotoisasti Jesse 1991 |
Jesse kävi näyttelyissä jonkin verran, paras tulos taisi olla 1 ja sen uraputki olikin lähinnä metsästys, missä se oli haka, mutta turha oli lokkeja tai variksia sille näyttää. Metsälinnut oli parhaita sen mielestä, ja sorsiakin se löysi ihan oma-aloitteisesti.
|
|
Hei Marja-Leena,
VastaaPoistaVieläkö Mittelspitz-tyttö Fiorella on kotia vailla?
Kyselee
Marjut Cihangir Kouvolasta
marjut.cihangir@gmail.com
+35840 5057234
Olen suurien koirien jälkeen (seropi, schäfer ja bernhardilainen, kaikki uroksia) ja yli 20 vuotta ilman karvakaveria vailla etsimässä itselleni lenkki- ja touhukaveria.
-Olen ollut eläkkeellä jo jonkin vuoden
-En ole harrastanut koiranäyttelyitä
-Etsin ilman metsästysviettiä olevaa karvatassua, koska en varmaankaan jaksa tarjota tarvittavaa liikuntaa sellaiselle ja oletan, että tulisimme kyllä toimeen mittelin kanssa.
-Asun omakotitalossa, jossa kyllä riittää tilaa niin sisällä kuin pihallakin (puutarhatöitä) :)